Keittiön katon nurkkaan rakentaa hämähäkki rauhassa verkkoaan. Mutta minun turvaverkkoni tuntuu vain haurastuvan ja repeilevän. Käperryn yhä enemmän itseeni ja turvaudun vaan maksimiin. Huomaan, että ne, joita pidän ystävinäni ovat yhä kauempana. Niin kaukana, etten enää uskalla ottaa yhteyttä, mikä saa heidät loittonemaan yhä kauemmas.
Odotan vain, että joku ottaisi minuun yhteyttä, pyytäisi mukaan. Mutta eilen huomasin, etten osaa käyttäytyä luontevasti sellaisessakaan tilanteessa. Pelkään ja ahdistun liikaa. Omat voimani eivät riitä parsimaan edes sukkaa, saatika sitten ystävien verkkoa. Tarvitsen siihen apuasi.