Se on nyt sitten ohi

Veistolasta lähtiessä tänään ei tuntunut pahalta.

Olo oli ihanan tyhjä ja helpottunut, jopa tyytyväinen. Valvoja sai tosin nippanappa kolme sivuisen persoonattoman perusaineen, mutta ei jäänyt harmittavan epäonnistunutta oloa.

Jossain välissä paniikki iski kirjoittaessa, mutta sain sen kuitenkin pois, tosin aineen syvyyden ja pituuden kustannuksella. Parasta on, että tunnen tehneeni parhaani! (siis parasta mitään tänään olisin voinut saada aikaa.) Luultavasti äikkä menee kuitenkin uusintaan, ei se niin loistava ollut.

Mutta nyt on hyvä olo!

Blogeista

OMA BLOGI

0.Miten selittäisit bloggaamisen/blogit tutullesi, joka tietää mikä Internet on, muttei tiedä mitä blogit ovat?
Oma tila netissä, johon voi kirjata omia ajatuksiaan.

1. Koska aloitit bloggaamisen?
Kesällä 2004

2. Miksi bloggaat?
Haluan purkaa ajtuksiani ja toisaalta toivon, että joku niitä lukisi.

3. Kuinka usein bloggaat?
Välillä monta kertaa päivässä, mutta usein on kuukausienkin taukoja.

4. Tunnetko syyllisyyttä tms. jos et ehdi blogata? Miksi?
Tunnen. Haluaisin pitää tavallaan päiväkirjaa ajtuksistani ja jos se jää, saattaa pitkä ajanjakso ja ajatukset unohtua kokonaan.

5. Bloggaatko vai blogaatko, miksi?
Kahdella g:llä. Tai ehkä vain kirjoitan blogiin.

6. Mitä laskuria käytät? Kuinka monta kävijää (ei latausta) blogissasi käy sivulaskurisi mukaan keskimäärin päivässä?
Webstats4u, kai jotain 2 keskimäärin.

7. Kuinka monta lukijaa sinulla on blogilista.fi:n mukaan (jos olet kirjautunut sinne)?
En ole kirjautunut vielä, koska en kirjoita niin säännöllisesti ja hyvin, että uskaltaisin.

MUIDEN BLOGIT

1. Luetko muiden blogeja? Jos luet, miksi luet niitä?
Luen. Kiinnostuksena ihmisten elämiin, ajatuksiin ja ideoihin.

2. Koska aloitit blogien lukemisen?
Hieman ennen oman blogini aloittamista.

3. Kuinka monta blogia sinulla on blogilistallasi (jos et käytä blogilistaa: kuinka monta blogia seuraat)?
Suosikeissani on 35 blogia, joista monet eivät tosin ole näyttäneet elonmerkkejä aikoihin.

4. Millaisia blogeja luet kaikkein mieluiten?
Hyvin kirjoitettuja ja koskettavia. Viimeaikoina monet käsityöblogit ovat päässeet listoilleni. Kovin syvällisiä ja pitkiä artikkeleja en ruudulta jaksa lukea.

5. Millaisia blogeja luet vähiten?
Ajankohtaisia tapahtumia käsitteleviä blogeja.

6. Käytkö lukemassa blogeja, joiden tiedät ärsyttävän sinua?
Välillä.

7. Luetko etupäässä suomalaisia vai ulkomaalaisia blogeja?
Suomalaisia.

8. Ovatko seuraamasi ulkomaalaiset blogit samantyyppisiä kuin seuraamasi kotimaiset blogit?
Tällä hetkellä en seuraa yhtäkään ulkomaista, edes suomalaista englanniksi kirjoitettua.

* 9. Kuinka usein luet uusia blogeja yrittäen löytää uusia suosikkeja?
Välillä. Ehkä pari kertaa kuussa perusteelisemmin.

INTERBLOGISTISUUS YMS.

1. Onko blogisi blogilistalla (blogilista.fi)?
Ei.

2. Jos ei ole, miksi? Pyysitkö ettei sitä laitettaisi sinne?
Syy ylempänä.

3. Jos on, miksi? Ilmoititko sen itse sinne?

7. Kommentoitko muiden blogeja näiden kommenttiosastolla?
Pari kertaa on jotain tullut laitettua.

8. Missä blogissa kommentoit kaikkein useimmin?
En missään usein.

9. Millaisia viestejä/asioita kommentoit kaikkein useimmin?
Itseä koskettavia.

10. Kommentoitko muiden blogeja omassa blogissasi? Millaisissa tilanteissa / mistä aiheista / mitä blogeja?
Joskus olen poiminut sattuvia lauseita.

11. Tuntuuko sinusta siltä, että "blogistanissa" (suomalaisten blogikirjoittajien / -lukijoiden yhteisö) on olemassa sisäpiiri?
Välillä.

12. Tunnetko kuuluvasi sisäpiiriin? Miksi / miksi et?
En. Ks. kohta 10.

13. Käytkö blogitapaamisissa? Miksi?
En. En ole tutustunut kehenkään blogejen välityksellä molemminpuolisesti.

Epäonnistumisia

Mieliala kirjoitusten suhteen laskee vaan alemmas. Ärsytys ja harmitus alkaa vaihtua epätoivoon. Äikän aineistoaineesta ei ole odotettavissa ämmää kummempaa. Se siis todella oli huonoin lukioaikana kirjoittamani aine, eikä vaan tuntunut siltä kuten niin monet muut.

Reaalissa tein tyhmiä tehtävävalintoja, enkä keskittynyt kunnolla. Ja sitä en pysty enää uusimaan. Pilasin ainoan vaihtoehdon huonolla valmistautumisella. Petin itseni.

En tiedä miten ihmeessä saan itseni tsempattua maanantain otsikkoaineeseen. Pitäisikö vaan vaipua täydelliseen ahdistukseen? Sellaisessa tilassa sitä on ennenkin parhaat tekstit kirjoitettu. Pahinta on, että tuntuu, ettei minulla ole mitään sanottavaa enää. Ei tee mieli kirjoittaa. Kaikki on hyvin ja selkeää, kun tartun paperiin ja kynään tulee ensimmäisenä mieleeni järkeily eikä kirjoittamisen halu. Olen menettänyt taitoni. Tunnen olevani täysin epäonnistunut ja surkea.

Ensimmäinen koitos ohi.

Tänään oli ensimmäinen ylioppilaskirjoitus minun osaltani, äidinkielen aineistoaine.

Tällä hetkellä päällimmäisenä on pettymys, mutta toisaalta helpotus.

Tuntuu, että en saanut aineesta rakennettua ehjää, hiottua, saatika omaperäistä kokonaisuutta ja tein virheitä varsinkin puhtaaksikirjoitusvaiheessa. En siis kirjaimellisia kirjoitusvirheitä, vaan en suunnitellut tarpeeksi tarkkaan sana- ja lausemuotoja ennen kuin ne oli lopullisesti kuulakärkikynällä vastauspaperissa.

Yritän nyt kuitenkin paukuttaa päähäni, että kaikki meni odotusten mukaan ja paremminkin. En panikoinut. Aine ei jäänyt liian lyhyeksi eikä paisunut ylipitkäksi. Sain oman perustasoisen tekstin tehtyä (eli siis toivottavasti E) ja tehtävänantoakin pyrin noudattamaan suht hyvin.

Mutta tehtyjä virheitä ja parannustapoja pomppii mieleen kokoajan. Kai se on vaan hyvä. En ole ainakaan täysin sokea virheilleni ja voin ottaa niistä opiksi.

Ensi viikolla uusi yritys.

Ja jos ei ällää nyt tule, aina on kuitenkin mahdollisuus kevääseen asti kypsyä ja harjoitella.