Viikonloppu oli kummallinen. Sain pitkästä aikaa asioita valmiiksi, mutta kuitenkin jäi tyhjä olo. Jotenkin olen tottunut siihen, että viikonloppuisin on meno päällä milloin mihinkin, mutta nyt olin vain kotona, yksin. Olisin voinut lähteä johonkin. Valma olisi varmaan voinut jäädä kotiin. Tililläkin on rahaa. Mutta en lähtenyt. Annoin vaan ikävän velloa, ja kestin. Ehkä se oli huono päätös, sillä joudun vielä kestämään pitkän viikon ennen kuin näen hänet taas.
Ehkä oli kuitenkin hyväksi levätä kunnolla yksi viikonloppu. Jännitin teoriakoetta vietävästi, mutta se meni kuitenkin läpi. Ajaminenkin alkaa pikkuhiljaa sujua.
Viikon kohokohta on ollut ihana lanka ja uudet puikot. Tulos on tosin tällä hetkellä aika mielenkiintoinen, mutta kyllä se siitä.. (Eii, ei pitäisi kirjoittaa neulomisesta. Saatte luvan hutkia minua, jos tästä alkaa muodostua tuhanneskahdessadas neuleblogi).
Nyt edessä koe-/lääkäriviikko. Siis ruotsin ja matikan kokeet vain. Sain juuri psykologian pois alta (kirjoitin täyttä liirumlaarumia ilman lähes mitään oikeaa tietoa). Tiistaita, keskiviikkoa ja torstaita sävyttävät vaihteeksi Lahdessa käynnit.
Tyyylsäää. Tiedän.
ps. Voinko kirjoittaa "kahdessadas" ilman, että joku saa kielioppivirheellisyyskohtauksen?
1 kommentti:
neuleblogeja ei ole vielä sitä kahta sataakaan ;)
Lähetä kommentti