Viime viikot olen tuskaisesti takaraivon perällä pohtinut tulevaisuutta. Yritän ilmeisesti hypätä hyökyaallon lailla päälle ryöppyävää ylioppilaskirjoituspelkoa pakoon seuraavaan pelkoon, eli mitä ihmettä aion sen todistukseni kanssa sitten tehdä.
Ainoa varma asiahan siis on, että pääkaupunkiseudulle on muutto edessä. Siinäkin suhteessa puran vanhat, isän huonoihin kokemuksiin perustuneet, vannomiseni etten "ikinä koskaan ole niin tyhmä että vapaaehtoisesti muuttaisin Helsinkiin". Aurinkoinen koulun kevätretki (lukion) ykkösluokalla muutti hitusen ajattelun suuntaa (vaikkakin kaveri jotenkin luuli, että harkitsin moottoripyörän hankkimista!). Aura ja Maksim sitten lopullisesti kietoivat minut Helsingin pauloihin.
Haaveilen kulttuurista, erilaisista ihmisistä, keskusteluista, hulluista tempauksista ja ennen kaikkea siitä, ettei koko ajan olisi ikävä tai ainakin pelko siitä, että kohta pitää taas erota ja sitten on taas ikävä. En voi kuvitellakaan että vielä vuodenkin olisin erossa rakkaimmasta viikkokausia. Se tuntuu tukehduttavalta ajatuksenakin. Ja vaikka jotain täysin odottamatonta, mikä johtaisi polkujemme eroamiseen, tulisi eteen, en jäisi tyhjän päälle, sillä Helsingissä on muitakin rakkaita ystäviä.
Pitkään oli tarkoitus muuttaa pois tästä ahdistavasta Käpykylästä* pois heti kunhan viimeinen piste saksan ylioppilaskokeeseen on tuherrettu, mutta taitaa muutto kuitenkin siirtyä kesälle. Edessä on Lapin ja Unkarin matka, juhlien suunnittelua ja lepokin on varmaan tarpeen. Asunnon ja työn hankinta ovat sellaisa urakoita, että niihin ei ehkä kannata voimiaan kuluttaa kirjoituksiin luvun lomassa. Ellei nyt sitten Oranssilta satu sopiva ihana yksiö vapautumaan juuri minulle ja Akateemisesta tule soittoa työhaastatteluun.
Opiskelusuuntautumismiettimistä toisella kertaa. Tänään pitäisi nimittäin tehdä taas muutakin kuin istua koneella.
*Anteeksi harhaan johtava nimitys Käpykylä. Eihän tämän paikan nimi oikeasti ole Käpykylä, sillä sehän on vasta sadan metrin päässä tuossa harjun alla. Ihan puhelinluettelon kartan mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti