Maanantain ja tiistain aamutuntien peruuntuminen tuli enemmän kuin tarpeeseen. Liian monet vähän nukutut yöt, pettymykset, lähestyvät tentit ja kotona leviävä kaaos vievät sen verta paljon voimia, että pari pitkää aamua tuntuvat lahjalta.
Tiesinhän minä, että uusiin rutiineihin, ympäristöön ja ihmiseen tutustuminen ja tottuminen vie aikaa ja voimia, mutta välillä uupumus kuitenkin kamppaa kuin nurkan takaa, eikä voi muuta kuin käpertyä hetkeksi nyyhkyttämään surkeuttaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti