Liihottelin tänään kouluun metsä-keisterinä (tai siis isä vei lakkoilevalla autolla, kotiin päin tulin kyllä kylän läpi kävellen ja tuijotettuna). Ruotsinläksyjen väliin jättäminen puvun tekemisen takia kannatti. Tosin etukäteen pelotti minä hihhulina mua pidettäisiin, kun vakavasti otin halloweenin naamioitumispakon. Laitoin naamaankin varmaan enemmän tököttiä kuin koskaan sitten 7-vuotiaana harrastetun "huulipunalla ja vesiväreillä kokopärstä"-tempausten.
Illaksi vielä leffailtaa järkkäämään ja sitten sinille. Pitää ryhtyä ohjelmoimaan itseään, ettei kaamos paina täysillä päälle, kuten tuntuu jo käyneen. Vippu-raukka on viime aikoina jäänyt heitteille. Se pieni ei valitettavasti ymmärrä miten paljon rakastan, vaikka en jaksakaan leikkejä ja pitkiä lenkkejä jatkuvasti. Välillä tuntuu, että olisi parempi, jos koira olisi saanut kunnon kodin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti