Tänä vuonna olen päättänyt hankkia suurimman osan joululahjoista kirpparilta ja itsetekemällä. Lahdessa olen monella viikolla tehnyt löytöjä, joiden toivon ilahduttavan saajaansa tai kertovan jotain ajatuksistani. Tosin mikään lahja ei ole vielä täysin valmis. Rautalanka, liima ja pitkä pinna tulee olemaan vielä tarpeen, kun metsästän viimeisiä ideoita ja viimeistelen tai teen kokonaan tietyt lahjat. Eihän tässä mikään kiire tule, kun lähetettävien pitää olla postissa keskiviikkona ja kavereiden paketit viimeistään perjantaina koulussa... (kuka puhui, että joulu on rauhallista eikaa?)
Mutta eilen törmäsin ystävän kertoman kautta itselleni vieraaseen ajatukseen. "Miten voit antaa jotain käytettyä jouluna? Sehän on kamalaa!", oli hän kuullut. Meni uuteen harkintaa kyseisten joululahjat, sillä en haluaisi pahoittaa kenenkään mieltä jouluna erilaisella ajatusmaailmallani. Mihin hävisi "ajatus on tärkein"-idea, jota itsekin painoottavat. Onko ajatus sitten rahaa, kiiltävää ja uusinta muotia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti